Takaisin

Kuu kiurusta kesään, kesätyörekrystä vähäsen – Työnantajan muistilista nuorta työntekijää palkattaessa

Kesätyöntekijöiden rekrytointi käy kuumana ja kesälomien alkaessa monilla työpaikoilla otetaan pian vastaan uudet nuoret työntekijät. Oppivelvollisuuden laajentaminen toisen asteen koulutukseen tuo elokuussa muutoksia myös nuoria työntekijöitä koskevaan lainsäädäntöön. Nyt onkin erinomainen hetki tarkistaa ja päivittää tiedot siitä, mitä työnantajan on hyvä muistaa palkatessaan nuoren, alle 18-vuotiaan työntekijän.

On hyvä huomioida, että nuoria työntekijöitä koskeva lainsäädäntö on ensisijaista ja pakottavaa muuhun työtä koskevaan sääntelyyn nähden, joten velvoitteiden kanssa on syytä olla erityisen tarkkana. Oppivelvollisuuden laajentamiseen liittyvien lakimuutosten ohella artikkeliin on muistin virkistämiseksi koottu keskeiset nuorten työntekijöiden kohdalla huomioitavat velvoitteet.

Nuorten oppivelvollisuus laajenee: huomio työvuorojen suunnitteluun

Laajennettu oppivelvollisuus ja oppivelvollisuusiän korotus 18 ikävuoteen tulevat uuden oppivelvollisuuslain (1214/2020) myötä voimaan elokuussa 2021. Samalla astuvat voimaan myös nuorista työntekijöistä annettuun lakiin (998/1993) tehdyt muutokset.

Jatkossa oppivelvollisuus päättyy, kun nuori täyttää 18 vuotta tai kun hän tätä ennen suorittaa toisen asteen tutkinnon eli valmistuu ylioppilaaksi tai ammattiin. Muutos koskee ensimmäistä kertaa nyt keväällä perusopetuksensa päättäviä 9. luokkalaisia eli pääosin 2005 syntyneitä, juuri kesätyömarkkinoille pyrkiviä 15–16-vuotiaita nuoria.

Oppivelvollisuuden laajentaminen ei olennaisesti muuta työnantajavelvoitteita nuoren työntekijän kohdalla. Nuoria palkkaavien työnantajien kannalta konkreettisimmaksi muutokseksi voidaan nostaa vaatimus nuorten, perusopetuksen jälkeistä oppivelvollisuuttaan suorittavien, työntekijöiden työvuorojen suunnittelusta opetuksen kanssa yhteensopivasti.

Nuoren työaika suunnitellaan koulutyön mukaan

Työnantajan on hyvä muistaa, että mahdollisesta työtä koskevasta innokkuudestaan huolimatta alaikäisen nuoren ensisijainen velvollisuus on koulutyön hoitaminen. Koulun loma-aikoina nuori voi lähtökohtaisesti työskennellä saman säännöllisen työajan puitteissa kuin täysi-ikäiset ja oppivelvollisuutensa suorittaneet työntekijät samassa työssä. Alaikäisen nuoren työaika ei kuitenkaan voi ylittää yhdeksää tuntia vuorokaudessa ja 48 tuntia viikossa. Kouluaikoina työajat ovat rajallisemmat – myös viikonloppuisin.

Oppivelvollisuuden muutoksen yhteydessä lakiin nuorista työntekijöistä lisättiin elokuussa voimaan tuleva uusi 7 §:n 5 momentti. Sen mukaan nuoren työnteko ei saa muodostua esteeksi opetukseen osallistumiselle ja nuoren työaika tulee sijoittaa siten, että nuori voi osallistua vaadittaville luennoille ja tunneille opetussuunnitelman tai muun koulutusta koskevan suunnitelman mukaisesti. Käytännössä tämä edellyttää työnantajan ja nuoren työntekijän välistä vuorovaikutusta työvuorolistoja suunniteltaessa. Nuoren työntekijän tulee ilmoittaa työantajalleen hyvissä ajoin, milloin opetus vaatii hänen läsnäoloaan eikä hän ole työnantajan käytettävissä. Lain uudistuksen myötä nuorella työntekijällä on oikeus kieltäytyä työvuorosta, joka estää hänen osallistumisensa opetukseen.

Nuoren työntekijän kouluviikoille ja -päiville sijoittuvia työvuoroja suunniteltaessa on huomioitava, ettei nuoren työntekijän kokonaistyöaika saa muodostua liian pitkäksi ja rasittavaksi. Nuorista työntekijöistä annettu laki rajoittaa nuorten työntekijöiden työaikaa usein poikkeuksin täysi-ikäisten säännölliseen työaikaan nähden.

Nuorten työaika tulee sijoittaa aamukuuden ja iltakymmenen välille, eli pääasiassa muuhun kuin yöaikaan. Koulun vapaapäivinä nuoren päivittäinen työaika saa olla enintään seitsemän tuntia ja koulupäivinä enintään kaksi tuntia. Koulu- ja työpäivän yhteenlaskettu pituus ei kuitenkaan saa ylittää kahdeksaa tuntia eikä viikoittainen työaika 12 tuntia. 15 vuotta täyttäneelle nuorelle on taattava vähintään 12 tuntia kestävä keskeytymätön lepoaika vuorokaudessa ja työpäivän ollessa pidempi kuin 4 tuntia 30 minuuttia, on huolehdittava, että nuorella on ainakin yksi 30 minuutin lepoaika. Alle 15-vuotiaiden työaika on tätäkin rajatumpi myös koulutyön ulkopuolisena loma-aikana.

Työsopimuksen tekeminen alaikäisen nuoren kanssa

Nuorista työntekijöistä annetun lain 2 §:n mukaan työhön saadaan ottaa 15 vuotta täyttänyt henkilö, joka on suorittanut oppivelvollisuutensa. Oppivelvollisuusiän korottaminen ei tuo muutosta työhönottoikään eikä lakimuutoksilla ole tarkoitus estää nuorten työssäkäyntiä. Elokuussa voimaan astuvien lakimuutosten myötä työhön saadaan edelleen ottaa 15 vuotta täyttänyt henkilö, jonka osalta perusopetuksen suorittaminen on päättynyt. Alle 18-vuotiaan nuoren voi siis jatkossakin palkata töihin sekä ottaa työ- tai virkasuhteeseen perustuvaan oppisopimuskoulutukseen.

Työnantaja on lain 12 §:n mukaan velvollinen selvittämään luotettavasti nuoren työntekijän iän sekä sen, onko hänen oppivelvollisuuteensa kuuluva perusopetuksen suorittaminen päättynyt perusopetuslaissa säädetyllä tavalla. Käytännössä vaatimus täyttyy, jos nuori itse ilmoittaa koulunkäyntinsä vaiheesta ja työnantaja huolehtii, että hänen työvuoronsa pysyvät nuorille työntekijöille sallituissa työaikarajoissa.

Palkkauspäätöksen syntyessä on kaikenikäisten, siis myös nuorten, työntekijöiden kanssa hyvä tehdä kirjallinen työsopimus. Kirjallisen sopimuksen teko on suositeltavaa myös lyhyempien työpätkien osalta, vaikka suullinen sopimuskin on pätevä. Viisitoista vuotta täyttänyt saa työntekijänä tehdä, irtisanoa ja purkaa työsopimuksensa itse. Tätä nuoremmalta työntekijältä vaaditaan huoltajan suostumus.

Kirjallinen sopimus selkiyttää sopimusosapuolten vastuita sekä velvollisuuksia ja ehkäisee väärinkäsitysten syntymistä. Sopimuksen kirjallinen muoto helpottaa myös työnantajan velvoitteista huolehtimista, sillä työsopimuslain (55/2001) mukaan yli kuukauden kestävän työsuhteen ehdot on annettava työntekijälle aina kirjallisena. Lisäksi nuorista työntekijöistä annetun lain 3 §:n mukaan, työnantajan on esitettävä kirjallinen selvitys työsopimuksen ehdoista ennen sopimuksen tekemistä, mikäli alaikäinen työntekijä tai tämän huoltaja sitä pyytää.

Nuoren ikä ja kokemattomuus muistettava perehdytyksessä

Työnantajalla on työturvallisuuslain (738/2002) 8 §:ään perustuva yleinen huolehtimisvelvoite työntekijän turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Nuoren työntekijän kohdalla turvallisuussäännökset ovat tiukemmat ja työnantajan on kiinnitettävä erityistä huomiota myös työntekijän iän ja vähäisen työkokemuksen aiheuttamiin vaatimuksiin työhön perehdyttämisessä. Huolellinen perehdyttäminen ja työhön opastus onkin ennakoivaa turvallisuustoimintaa parhaimmillaan ja siihen on syytä panostaa myös lyhyempien palkkausjaksojen kohdalla.

Nuorista työntekijöistä annetun lain mukaan nuorella saa teettää ainoastaan sellaista työtä, joka ei aiheuta tapaturmanvaaraa tai terveyshaittaa tai ole vahingoksi nuorelle itselleen tai muille. Lain 9 §:n mukaan työnantajan on huolehdittava siitä, ettei työ vaadi nuoren henkiseen ja fyysiseen kapasiteettiin nähden liiallisia ponnistuksia. Työ ei saisi muodostua myöskään kohtuuttoman vastuulliseksi. Riittävän opetuksen ja ohjauksen merkitystä nuorten kohdalla on korostettu lain 10 §:ssä. Pelkkä työn ja turvallisten toimintatapojen opettaminen ei kuitenkaan ole riittävää, vaan työnantajan on varmistuttava antamiensa ohjeiden ymmärrettävyydestä ja tarkkailtava työn tekoa.

Nuorten erityistä suojelun tarvetta on pyritty korostamaan myös nuorista työntekijöistä annetun lain 13 §:n mukaisella erillisellä kirjaamisvelvollisuudella. Työnantajan on pidettävä työsuojeluviranomaisia varten luetteloa nuorista työntekijöistä, jotka on otettu työhön toistaiseksi tai vähintään kahden kuukauden ajaksi tai jotka ovat olleet työssä kaksi kuukautta.

Huolehdi hyvästä työnantajamielikuvasta ja muista nuorta työtodistuksella

Työsopimuslain 6 luvun mukaiset yleiset säännökset työsopimuksen päättämisestä pätevät myös nuorten työntekijöiden kohdalla. Tyypillisesti kesätyö on määräaikainen ja sopimus päättyy ilman irtisanomista määräajan päättyessä tai sovitun työn valmistuessa. Työsuhteen päätyttyä työntekijällä on oikeus saada kirjallinen todistus työsuhteen kestosta ja työtehtävien laadusta. Oikeus työsopimuksen saamiseen pyydettäessä jatkuu vielä 10 vuotta työsuhteen päättymisen jälkeen.  

  Paljon kausityöntekijöitä hyödyntävän työnantajan voi olla vaikea muistaa kaikki kesätyöntekijänsä, joten välttääkseen vuosien takaiset kyselyt, työtodistuksen kirjoittamisesta voi olla helpompaa huolehtia automaationa. Työntekijältä tulee kuitenkin varmistaa lupa mahdollisiin arviolauseisiin.

Työntekijän nimenomaisesta pyynnöstä työtodistukseen voi kirjata myös arvion tämän työtaidoista ja käytöksestä. Kesätyö voi olla nuoren ensimmäinen kosketus työelämään.

Muistilista nuoren työnantajalle

  • Työlainsäädäntö koskee myös kesätöitä ja lyhyitä työssäolopätkiä.
  • Nuoria työntekijöitä koskeva lainsäädäntö on ensisijaista muuhun työtä koskevaan sääntelyyn nähden.
  • 15-vuotias voidaan palkata, jos peruskoulu on suoritettu. Tätä nuoremmilta vaaditaan vanhempien suostumus.
  • Koulutyö on nuoren ensisijainen velvollisuus – huomioi nuoren koulutyö ja voimavarat työvuoroja suunniteltaessa.
  • Kirjallisella työsopimuksella selkiytät osapuolten vastuita ja velvollisuuksia. Samalla huolehdit työnantajan velvollisuudesta antaa selvitys työsuhteen ehdoista.
  • Huolellisella perehdytyksellä luot turvallisen ja kannustavan työympäristön sekä täytät lakiin perustuvat työturvallisuusvelvoitteesi asianmukaisesti.
  • Kesätyö tai työntekijän nuori ikä eivät muodosta poikkeusta palkkaukseen tai loman määräytymiseen. Ilta- ja ylityölisät tai sunnuntaityökorvaukset tulee maksaa erikseen ja lomakorvaukset lopputilin yhteydessä, ellei vapaata ole pidetty.
  • Toimita nuorelle työntekijälle työtodistus työsuhteen päättyessä.