Takaisin

Uusi lainsäädäntö yhtenäistää yritysten kestävyysraportoinnin

Kestävyysraportointidirektiivi velvoittaa yritykset raportoimaan ympäristön, ihmisten sekä yrityshallinnon vaikutuksista kahdensuuntaisesti – yritykseen ja yhteiskuntaan. Lainsäädäntö yhtenäistää käytetyt raportointistandardit ja tuo kestävyystiedot osaksi yhtiöiden vuosittaista toimintakertomusta tilinpäätöstietojen rinnalle. Raportointivelvoitteen ensimmäinen aalto koskee suuria pörssiyhtiöitä, mutta sen laineet rantautuvat vuoteen 2026 mennessä myös pienempiin yrityksiin.

Euroopan unionin kestävyysraportointia koskeva direktiivi, Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) (EU) 2022/2464, asettaa yrityksille yksityiskohtaisia tiedonantovaatimuksia kestävyysnäkökohdista yrityksen toiminnassa.

Raportoinnilla halutaan lisätä muun muassa sijoittajien ja kuluttajien päätöksenteossa käytössä olevaa tietoa. Kestävyystietoja raportoidaan monessa organisaatiossa nykyäänkin – uudella lainsäädännöllä halutaan kuitenkin varmistaa tiedon todenperäisyys ja saatavuus sekä raportoinnin yhtenäisyys.

Kestävyysraportointidirektiivi korvaa vuonna 2014 annetun muun kuin taloudellisen tiedon raportointia koskevan direktiivin (2014/95/EU, Non-Financial Reporting Directive, NFRD), jonka tarkoittamien tiedonantovelvoitteiden noudattaminen on ollut tahdonvaltaista.
Velvoitteiden kansallinen täytäntöönpano toteutetaan muuttamalla tilinpäätössääntelyä. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 31.12.2023 ja niitä sovelletaan 1.1.2024 ja sen jälkeen alkavina tilikausina. Kansalliset lakimuutokset ovat kuitenkin edelleen valmisteluvaiheessa.

Direktiivin kansallisessa toimeenpanossa ja raportoinnin suunnittelussa kannattaa kiinnittää huomiota ainakin seuraaviin seikkoihin:

1. Soveltamisala
Kestävyysraportointivelvoite koskee ensivaiheessa suuryritystä sekä pientä tai keskisuurta pörssilistattua yritystä. Koska tiedonantovelvoitteet halutaan pitää toimintamuodosta riippumattomina, kansallisesti sääntely on ehdotettu ulottumaan osakeyhtiön ja muun tilinpäätösdirektiivin tarkoittaman oikeushenkilön ohella myös vastaavan kokoiseen osuuskuntaan. Myös eläkekassat ja -säätiöt halutaan tuoda kestävyysraportointivelvoitteiden piiriin.

2. Yhtenäiset raportointistandardit
Komissio yhtenäistää raportoinnin määrittelemällä tietosisältöä koskevat vaatimukset omalla asetuksellaan. Asetuksenmukaisista raportointistandardeista ei voi poiketa kansallisesti, vaan ne ovat pakottavaa sääntelyä. Asetusluonnos ESRS-standardeista (European Sustainability Reporting Standards) julkaistiin kesäkuussa 2023.

On tärkeä huomata, että yrityksen aiemmin käyttämät raportointistandardit (kuten GRI) eivät välttämättä täysin täsmää ESRS:n vaatimusten kanssa. ESRS-raportoinnin ohjenuorana toimii kaksoisolennaisuuden (double materiality) käsite, jolloin huomioon on otettava sekä yrityksen vaikutukset yhteiskuntaan että yhteiskunnan vaikutukset yritykseen. ESRS:n mukaan kaikki raportoitavat indikaattorit ovat olennaisia ja analyysi tehdään kaikilla tasoilla.

Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi huomattavasti laajempaa tai kattavampaa raportointia tavoitteista, vaikutuksista ja toimenpiteistä, kuin yritys on aiemmin tehnyt. Pienyritykselle ja keskikokoiselle yritykselle annetaan kuitenkin mahdollisuus esittää kestävyysraportti tiivistettynä siinä kattavuudessa ja muodossa kuin raportointistandardi sen sallii.

3. Kestävyystietojen todenperäisyyden varmentaminen
Jatkossa kestävyystietojen todenperäisyys on annettava aina riippumattoman tahon varmennettavaksi. Kestävyysraportti on osa yrityksen toimintakertomusta, joka liitetään yrityksen taloudellista tulosta koskevaan tilinpäätökseen. Tilinpäätöksen tavoin kestävyysraportti varmennetaan ulkopuolisen tilintarkastajan antamalla lausunnolla. Siinä missä tilinpäätöstiedoilta edellytetään kohtuullista varmuutta, kestävyysraportin tietojen esittäminen alhaisemmalla rajoitetun varmuuden tasolla riittää.

4. Sähköinen raportointimuoto ja raportin saatavuus
Jatkossa yritykset velvoitetaan sähköiseen raportointiin ja toimintakertomuksen digitaaliseen rekisteröimiseen. Käytännössä yrityksen on siis laadittava toimintakertomus ja siihen liittyvä kestävyysraportti XHTML-muodossa. Toistaiseksi tilinpäätöstietojen digitaalinen toimittaminen on pörssiyhtiöille listaamattomia yrityksiä tutumpaa. Rekisteri-ilmoitusten digitalisoituminen on kuitenkin yleisesti kestävyysraportointia laajempi suuntaus.

Mahdollisimman vaivattoman tiedonsaannin varmistamiseksi yritykset velvoitetaan pitämään kestävyysraportin käsittävä toimintakertomus sekä toimintakertomukseen liittyvä tilinpäätös saatavilla verkkosivuillaan. Tietojen tulee olla saatavilla niin luettavana versiona kuin digitiedostona.

5. Konsernitasolla ja keskusyhteisössä raportointi
Direktiivi ulottaa kestävyysraportointivelvoitteen konsernitasolle. Koko konsernia koskevassa kestävyysraportoinnissa tulevat esitettäviksi vastaavat seikat kuin yksittäisen yrityksen omassa erillisraportoinnissa. Kansallisesti myös osuuskunnille annetaan mahdollisuus laatia kestävyysraportti keskitetysti vastaavalla tavalla kuin konsernirakenteessa toimivissa osakeyhtiöryhmissä.

6. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Vastuu kestävyysraportoinnista kuuluu kollektiivisesti yrityksen hallitukselle ja toimitusjohtajalle – vastuu on samanlainen kuin tilinpäätöstietojen kohdalla.

+ Extra! Tuotantoketju, arvoketju vai toimintaketju
Jos raportointivelvollisen liiketoimintamalli tukeutuu yhteistyöjärjestelyihin, kuten alihankintaan, voi raportoinnista koitua selvittelytyötä ja tiedoksiantopyyntöjä myös sopimuskumppaneille.

Tuotantoketjua ja arvoketjua koskevat tiedonantovelvoitteet määritellään kestävyysraportointidirektiivissä ja ESRS-raportointistandardeissa. Vastuullisuuslainsäädännössä tunnetaan kuitenkin myös esimerkiksi toimintaketjun käsite, joka poikkeaa osin aiemmin mainituista. Huolellisuus käsiteviidakossa on tarpeen ja lainsäädännön käsitemääritelmiin onkin syytä perehtyä huolella.

Vahvistetut muutokset ja pykäläkohtaiset muutostiedot kirjataan Linnunmaa Lexin legal compliance -palveluun, kun ehdotetut muutokset on hyväksytty ja muutoslait annettu.

Emmi Muhonen

Emmi Muhonen

Lakiasiantuntija (HR & Talous)
+358 44 491 5248
emmi.muhonen(at)linnunmaalex.fi