Takaisin

Uusi työaikalaki voimaan 1. tammikuuta 2020

Uusi työaikalaki korvaa vuonna 1996 annetun työaikalain. Merkittävimpänä uudistuksena laissa säädetään joustotyöaikamallista ajasta ja paikasta riippumattomassa työssä. Lailla säädetään lisäksi enimmäistyöajoista ja vähimmäislepoajoista.

Uusi työaikalaki rakentuu työaikadirektiivin 2003/88/EY säännöksille ja niiden tulkintaa selventäville Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisuille.

Joustotyöaika

Kun vähintään puolet työntekijän työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää, voidaan soveltaa joustotyöaikaa. Yleensä joustotyöajan soveltamisen piirissä olevat asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt. Työnantajan ja työntekijän välisessä joustotyösopimuksessa on kirjallisesti sovittava ainakin

  • päivistä, joille työntekijä saa sijoittaa työaikaa;
  • viikkolevon sijoittamisesta; 
  • mahdollisesta kiinteästä työajasta, ei kuitenkaan sen sijoittumisesta kello 23:n ja 06:n väliselle ajalle;
  • millaista työaikaa noudatetaan silloin, kun joustotyöaikaa koskeva sopimus on päättynyt.

Vanhan työaikalain nojalla annetut asetukset, joilla tietyt tehtävät ja toiminnat on jätetty työaikasääntelyn ulkopuolelle, jäävät edelleen voimaan. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi evankelisluterilaisen kirkon tehtävät.

Varallaoloaika

Jatkossa työ- tai virkaehtosopimuksella ei saa sopia siitä, että työpaikalla tapahtuva päivystys olisi työajaksi luettavan ajan ulkopuolista varallaoloaikaa. Varallaoloajan lukemisella työajaksi olisi huomattava vaikutus sairaaloissa päivystävien lääkärien käytettävissä olevaan työaikaan. Uuteen työaikalakiin sisällytettiin työaikadirektiivin tarjoama mahdollisuus sopia varallaolosta työnantajan ja työntekijän kesken, jotta sairaalapäivystyksen ja muiden samankaltaisten toimintojen jatkuvuus turvattaisiin.

Työaikapankki

Työaikapankkia koskevat säännökset lisättiin uuteen työaikalakiin. Lakisääteisen työaikapankin käytöstä voidaan sopia kaikilla työpaikoilla riippumatta siitä, onko työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa työaikapankkia koskevia määräyksiä. Sääntelyllä halutaan varmistaa se, että myös sellaisilla aloilla, joilla ei ole työehtosopimuksessa sovittu työaikapankista, voidaan käyttää työaikapankkia.

Lisä- ja ylityöt

Uudessa työaikalaissa ei säädetä enää ylitöiden vuosittaisista enimmäismääristä, vaan sääntelyn korvaa enimmäistyöaikaa koskeva säännös, joka toteutettaisiin direktiivin vaatimukset huomioon ottavalla tavalla. Työaikadirektiivissä mahdollistettu enimmäistyöaika otetaan täysimääräisesti käyttöön. Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjakson aikana. Työnantajan on ylitöiden enimmäismäärän sijasta seurattava enimmäistyöaikojen toteutumista.

Työvuoroluettelo

Työvuoroluettelon merkitys kasvaa. Työvuoroluettelon antamisen jälkeen työntekijälle tarjotut tunnit ovat lisätyö- tai ylityötunteja, joiden teettämiseen tarvitaan laissa säädetty lisätyö- tai ylityösuostumus. Työvuorolista on jatkossa annettava vähintään viikoksi kerrallaan ja viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista.

Lisätietoja voi lukea:

Eduskunnan sivuilta

Hallituksen esityksestä 158/2018 vp