Takaisin

5 tavoitetta tulevaisuuden yhteistoimintaan

Yt-laki ei ole pelkkä irtisanomislaki. Se säätelee muitakin yritysten kehittämis- ja muutostoimia sekä niitä koskevia menettelyjä. Valmisteilla olevan lakimuutoksen tavoitteissa ja suuntaviivoissa korostuu vuoropuhelun kehittäminen sekä paikallisen sopimusvapauden kasvattaminen.

Yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (334/2007) eli tunnetummin yt-lain tai yhteistoimintalain muutostarpeita selvitetään parhaillaan työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa kolmikantaisessa työryhmässä.

Ryhmän kesällä 2019 julkaiseman väliraportin mukaan nykyisen yt-lain ongelmana on sen koettu vaikeaselkoisuus ja monimutkaisuus sekä muotoseikkoihin ja määräaikoihin perustuvat yksityiskohtaiset menettelysäännökset. Näin ollen yhteistoiminnan fokus on yrityksissä keskittynyt toimivan vuoropuhelun sijasta sanktioiden välttämiseen. Nyt laki on tarkoitus uudistaa kokonaisuudessaan.

Raporttiin on kirjattu 5 tavoitetta uudelle yhteistoimintalaille:

(1) yhteistoiminnan kehittyminen,
(2) työnantajan ja henkilöstön välinen vuorovaikutus,
(3) henkilöstön vaikutusmahdollisuudet,
(4) osallistaminen ja työhyvinvointi, henkilöstön osaamistarpeiden kehittyminen yrityksen tarpeita vastaavasti ja
(5) uudelleen työllistymismahdollisuudet (muutosturva)

Vuoropuhelu ja toimintakulttuuri etusijalle

Raportissa jaetaan uuden yt-lain sääntelykokonaisuus kahteen: (1) yrityksen ja työpaikan toiminnan kehittämistä koskevaan vuoropuheluun ja (2) muutostilanteita koskeviin neuvotteluihin. Muutostilanteita koskevat neuvottelut tarkoittavat nykyisen yt-lain 6 ja 8 luvuissa säädettyjä yritystoiminnan muutoksista aiheutuvia henkilöstömuutoksia ja työvoiman käytön vähentämisneuvotteluita. Kokonaisuudet voisivat esitettyjen vaihtoehtojen mukaan joko sisältyä erillisinä uuteen yt-lakiin tai jakautua kahteen eri lakiin siten, että kehittämistoimia koskevasta vuoropuhelusta säädettäisiin yt-laissa ja muutostilanteista esimerkiksi työsopimuslaissa (55/2001).

Uudessa laissa sääntelytapaa muutettaisiin yksityiskohtaisista menettelytapasäännöksistä yleisluontoisempaan vuoropuhelua ja tavoiteltua lopputulosta korostavaan sääntelyyn. Tällainen muutos on mahdollinen erityisesti kehittämistoimia koskevan vuoropuhelun osalta. Muutostilanteiden, erityisesti työvoiman vähentämisneuvotteluiden, osalta menettelytapasäännökset ovat kuitenkin jatkossakin välttämättömiä muun muassa joukkovähentämisdirektiivin (98/59/EY) vaatimusten vuoksi. Direktiivi antaa työntekijöille suojaa henkilöstön vähentämistilanteissa, jotka eivät liity yksittäisiin työntekijöihin.

Raportissa esitetään mallia, jossa yritysten yhteistoimintaan liittyvät velvoitteet kasvaisivat portaittain henkilöstömäärän mukaan. Lisäksi uutena keinona esitetään työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoimintasopimus, jolla voitaisiin työehtosopimuksen tavoin sopia laista poikkeavista yhteistoimintamenettelyistä.

Kahdensuuntaisia lausuntoja

Väliraporttiin elokuussa 2019 annettujen lausuntojen mukaan erityisesti työnantajapuoli kannattaa menettelytapasäännösten keventämistä, yleistasoisempia säännöksiä ja nykyistä joustavampia mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen. Työntekijäpuolen lausunnoissa korostetaan lain säännösten ensisijaisuutta ja tärkeää asemaa minimitason velvoitteina. Paikallinen sopiminen saa kannatusta, jos siinä sovitaan lain vähimmäisvaatimuksia paremmin.

Joidenkin kannanottojen mukaan nykyiseen lakiin kirjattua rajaa yt-lain soveltamisalassa tulisi laskea ja joidenkin mukaan nostaa. Esimerkiksi Suomen Yrittäjät esittää, että yt-laki voisi jatkossa velvoittaa vain yli 50 henkeä työllistäviä yrityksiä. Toisaalta muun muassa Toimihenkilökeskusjärjestön, STTK:n, Akavan ja Teollisuusliiton kannanottojen mukaan lain soveltamisala voitaisiin laajentaa jatkossa koskemaan myös pieniä, alle 20 tai jopa alle 10 hengen, yrityksiä.

Hallituksen esitys maaliskuussa 2020

On huomattava, etteivät väliraportissa esitetyt tavoitteet ja suuntaviivat määrittele tulevan lain yksityiskohtia tai rakennetta. Laki muotoutuu valmistelutyön edetessä. Syksyn aikana työryhmä huomioi lausuntojen ohella hallitusohjelman kirjaukset yt-laista. Mietintö laaditaan hallituksen esityksen muotoon 31.3.2020 mennessä.

Tällä hetkellä yt-laki velvoittaa jokaista yli 20 työntekijää työllistävää yritystä. Erikseen säädetään yhteistoiminnasta kunnissa ja valtion virastoissa. Niitä koskevat laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (449/2007) ja laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa (1233/2013).

Lisätietoja
13 suuntaviivaa uuteen yt-sääntelyyn (Linnunmaa Lex)
Ehdotus uuden yhteistoimintalain suuntaviivoiksi julkaistu (TEM)
Yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain uudistamista valmistelevan työryhmän väliraportti (TEM)
Yhteistoimintalain muutostarpeet – hankesivu (TEM)