Takaisin

Koululaisten vanhemmat työelämässä

Syksyn tullen monessa lapsiperheessä tasapainotellaan työn asettamien aikataulujen ja lasten lukujärjestyksen kanssa. Koulujen loma-ajat ja koululaisten sairastumiset aiheuttavat niin ikään päänvaivaa ja järjestelyjä. Tiedätkö, millaiset puitteet työlainsäädäntö asettaa työn ja perheen yhteensovittamiselle?

Peruskoulujen lukuvuodet ovat jälleen käynnistyneet ympäri maata. Etenkin nuorempien koululaisten työssä käyviltä vanhemmilta perheen arjen pyörittäminen vaatii välillä erityisjärjestelyjä. Perheystävällinen työnantaja huomioi paitsi lain ja sopimusten asettamat yleiset vaatimukset, myös perheiden yksilölliset tilanteet.
Työn ja perheen arjen yhteensovittamisessa sovellettavaksi tulevat keskeiset työoikeudelliset lait: työsopimuslaki (55/2001), työaikalaki (605/1996 ja 1.1.2020 alkaen uusi työaikalaki 872/2019) ja vuosilomalaki (162/2005), joissa säädetään työajasta, työntekopaikasta, lomien järjestelystä ja mahdollisuudesta jäädä hoitamaan lasta kotiin tilapäisesti tai osittaisesti. Monia lapsiperheitä koskettavat myös muiden muassa laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta (1128/1996), aamu- ja iltapäivätoimintaa säätelevä perusopetuslaki (628/1998), vanhempainpäivärahoihin liittyen sairausvakuutuslaki (1224/2004) ja syrjinnän kieltävä tasa-arvolaki (609/1986).

Toimialakohtaisissa työehtosopimuksissa, yksittäisissä työsopimuksissa ja keskinäisellä sopimuksella työntekijän kanssa voidaan täsmentää yleisesti velvoittavia säännöksiä ja sopia myös tarvittavista lisäjoustoista. Työpaikkojen toimintakulttuurilla on suuri merkitys. Käytäntöjen selkeä ja tasapuolinen esilletuominen kaikille työntekijöille on tärkeää säännösten ja sopimusten jalkauttamiseksi arkeen.

Kokosimme alle yleisiä työoikeudellisia pykäliä työn ja lapsiperheen arjen yhteensovittamiseen:

Lapsen sairastuminen

Työsopimuslain 4 luvun 6 §:n mukaan työntekijällä on oikeus saada enintään neljää työpäivää kerrallaan tilapäistä hoitovapaata äkillisesti sairastuneen alle 10-vuotiaan lapsen hoitamiseksi. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys tilapäisen hoitovapaan perusteesta.

Toimialakohtaisissa työehtosopimuksissa tilapäisen hoitovapaan ikäraja voi olla korkeampikin (12 vuotta). Työehtosopimuksissa voidaan myös määrätä palkallisen tai palkattoman ajan pituudesta ja velvollisuudesta esittää lääkärintodistus.

Tilapäiselle hoitovapaalle voi lain mukaan jäädä kumpi tahansa vanhemmista, ei kuitenkaan samaan aikaan. Oikeus hoitovapaaseen on myös vanhemmalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa. Työntekijän on työsopimuslain mukaan ilmoitettava työnantajalle tilapäisestä hoitovapaasta ja sen arvioidusta kestosta niin pian kuin mahdollista.

Jos sairastapauksessa on kysymys tartuntataudista, sairausvakuutuslain (1224/2004) 8 luvun 1 a §:n mukainen tartuntatautipäiväraha maksetaan huoltajalle, kun lapsi on alle 16-vuotias, edellä mainitusta syystä määrätty pidettäväksi kotona ja huoltaja on sen vuoksi estynyt tekemästä ansiotyötään.

Joustot työajassa ja työntekopaikassa

Työaikalaki säätelee työajan järjestelyjä yleisellä tasolla, mutta paikallisesti parhaat käytännöt voidaan sopia tapauskohtaisesti, lain puitteissa. Se, millaisia joustoja ja vaihtoehtoisia työntekopaikkoja työnantajan on mahdollista työntekijälle tarjota, riippuu toki työn luonteesta.

Niissä tehtävissä, joissa työaika vaihtelee päivittäin ja viikoittain, on työvuorojen varhainen tiedoksi antaminen tärkeää perheen aikataulujen yhteensovittamiseksi. Työvuoroluettelo on uuden työaikalain 30 §:n mukaan saatettava kirjallisesti työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin, viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain, jos työntekijä siihen suostuu, tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä. Luettelo on laadittava niin pitkälle kuin mahdollista, mutta kuitenkin vähintään viikoksi. Työvuoroluetteloa laadittaessa työnantajan on työntekijän vaatimuksesta varattava tälle tilaisuus esittää mielipiteensä.

Niissä työtehtävissä, joissa etätyö on mahdollista, voi osittainen tai kokoaikainen etätyöhön siirtyminen tarjota kaivattua joustoa työn ja perheen yhteensovittamiseen. Etätyö edellyttää työnantajan ja työntekijän suullista tai kirjallista sopimista. Etätyöntekijää kuitenkin koskevat kaikki yleiset työlainsäädännön pykälät ja työsuhdetta koskevan työehtosopimuksen määräykset. Etätyö kuuluu myös uuden työaikalain piiriin.

Uuden työaikalain 13 §:ssä säädetään joustotyöajasta, josta voidaan sopia ajasta ja paikasta riippumattomassa työssä. Joustotyöaikaa noudatettaessa työntekijä päättää itse työajastaan ja työntekopaikastaan. Työnantajan tehtävänä on määritellä työntekijän työtehtävät ja niitä koskevat tavoitteet sekä kokonaisaikataulu.

Uuden työaikalain 14 §:ssä säädetään työaikapankeista, jotka eivät ole aiemmin kuuluneet yleisen työaikasääntelyn piiriin, vaikka niitä onkin ollut käytössä useilla toimialoilla. Työaikapankin käyttöönotosta voidaan jatkossa sopia riippumatta siitä, onko työnantajan noudatettava normaali- tai yleissitovuuden perusteella työehtosopimusta vai ei. Työaikapankki mahdollistaa liukuvan työajan ja esimerkiksi pidempien vapaiden pitämisen hiljaisina kausina.

Lomien järjestely

Pienten koululaisten perheissä korostuu tarve tietää loma-ajat hyvissä ajoin ennalta ja monilla vanhemmilla on halu sijoittaa lomansa koulujen loma-ajoille.

Vuosilomalain 5 luvun 22 §:n mukaan työnantajan on ennen loman ajankohdan määräämistä varattava työntekijälle tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Työnantajan on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon työntekijöiden esitykset ja noudatettava tasapuolisuutta lomien sijoittamisessa. Työnantajan on 5 luvun 23 §:n mukaan ilmoitettava loman ajankohta työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista, mutta jos tämä ei ole mahdollista, kuitenkin viimeistään kahta viikkoa aiemmin.

Työntekijän oikeus vuosilomaan perustuu vuosilomalain lisäksi toimialakohtaisiin työehtosopimuksiin.

Osittainen hoitovapaa

Koulutietään aloittavien lasten vanhemmilla on mahdollisuus jäädä osittaiselle hoitovapaalle eli noudattaa lyhennettyä työaikaa. Työsopimuslain 4 luvun 4 §:n mukaan osittaista hoitovapaata voi saada työntekijä, joka on ollut saman työnantajan palveluksessa yhteensä vähintään kuusi kuukautta viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana. Työantaja voi kuitenkin joustaa myöntämällä osittaista hoitovapaata myös uudelle työntekijälle.

Hoitovapaata voi saada oman lapsen tai muun samassa taloudessa vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi. Osittaista hoitovapaata on mahdollista saada vanhempainrahakauden päättymisen jälkeen ja siihen saakka, kun peruskoulun toinen lukuvuosi päättyy. Lapsen molemmat vanhemmat tai huoltajat saavat olla osittaisella hoitovapaalla saman kalenterijakson aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti.

Työntekijän on tehtävä työnantajalle esitys osittaisesta hoitovapaasta viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista. Työnantaja voi kieltäytyä osittaisesta hoitovapaasta vain, jos siitä aiheutuu työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa. Kieltäytyminen edellyttää selvitystä sen perusteena olevista seikoista.

Jos lapsi kuuluu perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, osittaista hoitovapaata voi saada siihen saakka, kun lapsen kolmas lukuvuosi päättyy. Lisäksi erityisen hoidon ja huollon tarpeessa olevan vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen vanhempi voi saada osittaista hoitovapaata siihen saakka, kun lapsi täyttää 18 vuotta.