Takaisin

Suomi on poikkeusoloissa - valmiuslaki otetaan käyttöön

Koronaviruksen torjuntatoimet heijastuvat nyt laajalti yhteiskuntaan. Hallitus on yhdessä tasavallan presidentin kanssa todennut maanantaina 16.3. Suomen olevan poikkeusoloissa koronaviruksen vuoksi. Näin ollen valmiuslaki otetaan käyttöön. Mitä se tarkoittaa?

Poikkeusoloissa käyttöönotettavan valmiuslain (1552/2011) tarkoituksena on suojata väestöä, turvata toimeentulo ja talouselämä, ylläpitää oikeusjärjestystä, perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys. Lain 2 §:ssä määritellään viisi mahdollista poikkeusolosuhdetta, jotka voivat edellyttää valmiuslain käyttöönottoa. Nyt on kysymys viidennestä kohdasta, joka on ”vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti”.

Valmiuslaki antaa viranomaisille järeät ja laajat keinot yhteiskunnan normaalin toiminnan sekä ihmisten perusoikeuksien rajoittamiseen ja asioista toisin päättämiseen. Kuitenkin vain osa lain keinoista on sopivia tartuntatautitilanteeseen. Suuri osa keinovalikoimasta liittyy sotatilanteeseen.

Hallituksen 19 linjausta koronaviruksen torjumiseksi

Oheisessa listassa ovat ne 19 keinoa, jotka hallitus on päättänyt ottaa käyttöön. Linjaukset ovat voimassa 13.4.2020 asti ja ne toteutetaan paitsi valmiuslain, myös tartuntatautilain (1227/2016) ja muun voimassaolevan sääntelyn nojalla.

  1. Varhaiskasvatuksen toimintayksiköt ja niiden yhteydessä järjestettävä esiopetus pidetään toiminnassa. Näin turvataan yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisten alojen henkilöstön lasten pääsy varhaiskasvatukseen ja mahdollistetaan vanhemmille työssäkäynti. Valtioneuvosto linjaa, että ne vanhemmat ja huoltajat, joiden on mahdollista järjestää lapsen hoito kotona, menettelevät niin.
     
  2. Koulujen, oppilaitosten, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä kansalaisopistojen ja muun vapaan sivistystyön tilat suljetaan ja lähiopetus niissä keskeytetään. Poikkeuksellisesti kuitenkin järjestetään koulussa järjestettävä esiopetus sekä perusopetuksen 1-3 luokkien lähiopetus niiden vanhempien lapsille, jotka työskentelevät yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisillä aloilla. Lisäksi poikkeuksena järjestetään erityisen tuen päätöksen saaneiden oppilaiden lähiopetus sitä tarvitseville, kuitenkin niin että ne vanhemmat ja huoltajat, joiden on mahdollista järjestää lapsen hoito kotona, menettelevät näin. Edellä mainitut järjestelyt tulevat voimaan keskiviikkona 18.3.2020.
     
  3. Lähiopetuksen sijaan kaikkien yliopistojen, ammattikorkeakoulujen sekä ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja perusopetuksen järjestäjien opetus ja ohjaus järjestetään mahdollisimman laajalti vaihtoehtoisilla tavoilla, muun muassa etäopiskelua, erilaisia digitaalisia oppimisympäristöjä ja -ratkaisuja sekä tarvittaessa itsenäistä opiskelua hyödyntäen.
     
  4. Ylioppilastutkinnon kokeet toteutetaan 13.3.2020 julkaistussa tiivistetyssä aikataulussa 23.3.2020 mennessä huomioiden terveysviranomaisten antamat määräykset.
     
  5. Rajoitetaan julkiset kokoontumiset kymmeneen henkilöön ja suositellaan välttämään tarpeetonta oleilua yleisillä paikoilla.
     
  6. Suljetaan valtion ja kuntien museot, teatterit, Kansallisooppera, kulttuuritalot, kirjastot, kirjastoautot, Kansallisarkiston asiakas- ja tutkijasalipalvelut, harrastustilat ja –paikat, uimahallit ja muut urheilutilat, nuorisotilat, kerhotilat, järjestöjen kokoontumistilat, vanhusten päivätoiminta, kuntouttava työtoiminta ja työkeskukset. Suositellaan yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden sekä uskonnollisten yhteisöjen toimivan samoin.
     
  7. Kielletään vierailut vanhusten ja muiden riskiryhmien asumispalveluyksiköissä.
     
  8. Kielletään ulkopuolisten vierailut hoitolaitoksissa, terveydenhuollon yksiköissä ja sairaaloissa pois lukien tapauskohtaisesti arvioiden kriittisesti sairaiden ja lasten oireettomat läheiset, saattohoidossa olevien läheiset sekä puoliso tai tukihenkilö synnytysosastolla.
     
  9. Julkisen sektorin työnantajat määräävät ne julkisen sektorin työntekijät etätyöhön, joiden työtehtävät sen mahdollistavat.

  10. Toimintaohjeena yli 70-vuotiaat velvoitetaan pysymään erillään kontakteista muiden ihmisten kanssa mahdollisuuksien mukaan (karanteenia vastaavat olosuhteet), poislukien kansanedustajat, valtiojohto ja kunnalliset luottamushenkilöt.
     
  11. Lisätään sosiaali- ja terveydenhuollon kapasiteettia julkisella ja yksityisellä sektorilla. Samanaikaisesti vähennetään kiireetöntä toimintaa. Yksityisen sektorin kapasiteetti otetaan yhteiseen käyttöön tarpeen mukaan. Samaan aikaan joustetaan lakisääteisistä määräajoista ja velvoitteista.
     
  12. Kasvatetaan korona-testauskapasiteettia. THL tukee alueita tältä osin.
     
  13. Kriittisen henkilöstön osalta poiketaan työaikalain ja vuosilomalain säännöksistä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.
     
  14. Varaudutaan velvoittamaan erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sisäisen turvallisuuden koulutettuja ammattihenkilöitä tarpeen mukaan töihin.
     
  15. Ihmisten liikkumista voidaan rajoittaa henkeä ja terveyttä uhkaavan vakavan vaaran vuoksi.
     
  16. Kansanterveyden ja terveysturvallisuuden vuoksi aloitetaan valmistelu Suomen rajojen sulkemiseksi pikaisella aikataululla kansainvälisiä velvoitteita noudattaen. Keskeytetään matkustaja- ja henkilöliikenne Suomeen niin pian kuin mahdollista, lukuun ottamatta Suomen kansalaisten ja Suomessa asuvien henkilöiden paluuta. Suomen kansalaisten ja Suomessa asuvien henkilöiden ei pidä matkustaa ulkomaille. Suomalaisille matkailijoille suositellaan välitöntä paluuta Suomeen. Pohjois- ja länsirajan yli sallitaan välttämätön työssäkäynti ja muu välttämätön asiointi. Tavara- ja rahtiliikenne jatkuu normaalisti.
     
  17. Ulkomailta palaavat suomalaiset ja Suomessa pysyvästi asuvat henkilöt ohjataan kahden viikon karanteenia vastaaviin olosuhteisiin.
     
  18. Ulkomailta palaavien tulee sopia työhön paluunsa ajankohdasta ja kahden viikon poissaolosta yhdessä työnantajansa kanssa.
     
  19. Puolustusvoimat turvaa toimintansa jatkuvuuden ja valmiuden kaikissa tilanteissa. Muita viranomaisia valmistaudutaan tukemaan tarpeen mukaan.

Miten ja millä aikataululla valmiuslaki otetaan käyttöön?

Suomen pääministeri Sanna Marin kertoi lauantaina 14.3. käynnistäneensä valmistelut valmiuslain mahdolliseksi käyttöönottamiseksi. Maanantaina 16.3. hallitus totesi yhdessä tasavallan presidentin kanssa Suomen elävän poikkeusoloissa koronaviruksen vuoksi. Valtioneuvoston asetus valmiuslain käyttöönottamiseksi ja muut hallituksen linjaamat toimenpiteet koronaviruksen torjumiseksi käsitellään eduskunnassa tiistaina 17.3.

Valmiuslaki ei tule kokonaisuudessaan sovellettavaksi, vaan käyttöönottoasetuksessa määritellään, mitä lain II luvun mukaisia keinoja otetaan käyttöön. Osa yllä listatuista 19 linjauksesta tulee käyttöön käyttöönottoasetuksen perusteella ja osa toteutetaan muun voimassaolevan sääntelyn nojalla. Jos valmiuslain mukaisia poikkeuksellisia toimivaltuuksia ei sovelleta samalla tavoin koko valtakunnan alueella, voidaan asetuksessa määritellä niiden alueellinen soveltamisala.

Käyttöönottoasetus annetaan määräajaksi, enintään kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan. Sen jälkeen soveltamista voidaan jatkaa jatkamisasetuksella kuusi kuukautta kerrallaan.  Erityisen kiireellisessä tilanteessa valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää, että osaa valmiuslain toimivaltuussäännöksiä sovelletaan välittömästi asetuksen antamisen jälkeen, ennen eduskunnan käsittelyä. Näin toimittaessa asetus voidaan antaa enintään kolmeksi kuukaudeksi. Molemmissa tapauksissa asetus on saatettava viikon kuluessa eduskunnan käsiteltäväksi. 

Poikkeusolojen päättyessä käyttöönottoasetus ja mahdollinen jatkamisasetus kumotaan.

Kun valmiuslaki nyt otetaan käyttöön, on tilanne historiallinen. Nykyistä, vuoden 2011 valmiuslakia ei ole otettu – tai edes harkittu otettavaksi – käyttöön vielä kertaakaan aiemmin. Vastaavaa lakia on sovellettu Suomessa viimeksi sodan aikana.