Takaisin

Toiminimen rekisteröinti on nyt mahdollista kumota osittain

Kansallisten lakien yhdenmukaistamiseksi annettu EU:n tavaramerkkidirektiivi (EU) 2015/2436 tuo muutoksia myös toiminimien ja aputoiminimien rekisteröintiin – ja erityisesti niiden rekisteröinnin kumoamiseen. Muutos nostaa tuomioistuinkäsittelyn rinnalle nopeamman ja edullisemman hallinnollisen kumoamismenettelyn Patentti- ja rekisterihallituksessa.

Toiminimien ja tavaramerkkien suhde on läheinen. Toiminimellä tarkoitetaan toiminimilain (128/1979) 1 §:n mukaan nimeä, jota elinkeinonharjoittaja käyttää toiminnassaan. Uuden tavaramerkkilain (616/2019) 2 §:n mukaan tavaramerkki on elinkeinotoiminnassa tavaroiden ja palvelujen tunnuksena käytettävä merkki. Sekä toiminimeen tai tavaramerkkiin on mahdollista saada yksinoikeus joko rekisteröimällä tai vakiinnuttamalla. Koska toiminimet merkitään usein niin sanotulla yleistoimialalla toimiviksi, ne muodostavat tarpeettoman laajoja esteitä uusille toiminimien ja tavaramerkkien rekisteröinneille. Uusi sääntely pyrkii purkamaan näitä esteitä.

Kaksi vuotta aikaa täsmentää toimiala kaupparekisteriin

Tavaramerkkidirektiivin kansallinen täytäntöönpano on muuttanut (lailla 546/2019) toiminimilain 18 — 21 pykälät ja lisännyt lakiin kokonaan uuden 21 a §:n. Muutokset ovat voimassa 1.5.2019 alkaen ja niitä sovelletaan ennen lain voimaantuloa rekisteröityihin toiminimiin kahden vuoden viiveellä, 1.5.2021 alkaen.

Lain 19 §:ään lisätty 3 momentti mahdollistaa aiemmasta sääntelystä poiketen toiminimen rekisteröinnin kumoamisen myös osittain – eli vain siltä osin, kuin uuden toiminimen tai tavaramerkin rekisteröinnille on olemassa este. Käytännössä toiminimen osittainen kumoaminen on mahdollista esimerkiksi silloin, kun sen sekoitettavuus toisen toiminimen tai tavaramerkin kanssa koskee vain osaa sen kaupparekisteriin merkitystä toimialasta. Osittaisen kumoamisen jälkeen toiminimen haltijalla on vielä mahdollisuus kohtuullisessa määräajassa joko rekisteröidä kokonaan uusi toiminimi tai muuttaa toimialaansa.

Ennen lain voimaantuloa rekisteröidyn toiminimen haltija voi maksutta ilmoittaa toimialansa täsmennyksen rekisteröitäväksi kaupparekisteriin kahden vuoden kuluessa eli 1.5.2021 mennessä.

Vahingonkorvausvaatimukset edelleen tuomioistuinkäsittelyyn

Tavaramerkkidirektiivin täytäntöönpanon osana perustetaan tavaramerkin, toiminimen ja aputoiminimen hallinnollinen menettämis- tai mitätöintimenettely Patentti- ja rekisterihallitukseen (PRH). Toiminimen ja aputoiminimen osalta hallinnollinen menettely on mahdollinen ainoastaan toiminimen kumoamiseksi – tai osittaiseksi kumoamiseksi – käyttämättömyyden perusteella, toimilain 19 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaisesti.

Toiminimilain 20 §:n mukaan jokainen, jolle toiminimen rekisteröinnistä aiheutuu haittaa, voi ajaa kannetta sen kumoamiseksi tai hakea kumoamista rekisteriviranomaiselta. Hallinnollinen kumoamismenettely PRH:ssa ei mahdollista minkään muiden yksityisoikeudellisten vaatimusten käsittelyä kumoamishakemuksen yhteydessä. Näin ollen esimerkiksi vahingonkorvausvaatimusten esittäminen kumoamishakemuksen yhteydessä vaatii edelleen kanteen nostamista ja tuomioistuinkäsittelyä.

Tuomioistuinkäsittely on ensisijainen hallinnolliseen menettelyyn nähden eikä asiaa oteta käsiteltäväksi PRH:ssa jos se on samaan aikaan vireillä tuomioistuimessa.

Todistustaakka toiminimen haltijalla

Uudistus jättää hallinnollisessa menettelyssä toiminimen haltijalle todistustaakan toiminimen käytön osoittamisesta tai hyväksyttävien syiden esittämisestä käyttämättä jättämiselle. Patentti- ja rekisterihallitus ei vastaa asian ratkaisemiseksi tarvittavien tietojen ja selvitysten hankkimisesta eikä ota ratkaisussaan viran puolesta huomioon esimerkiksi mahdollisia kaupparekisteristä ilmeneviä toiminimen käyttöä koskevia tietoja. Jos toiminimen haltija jättää lausunnon antamatta, toiminimen rekisteröinti kumotaan toiminimilain uuden 20 a §:n nojalla hakemuksen mukaisesti, jollei esitetty hakemus ole ilmeisen perusteeton.

Toiminimen käyttämisen osoittaa sen esiintyminen esimerkiksi yrityksen mainoksissa, liikeasiakirjoissa tai muissa sen kaltaisissa yhteyksissä. Toisaalta hallituksen esityksen (HE 201/2018 vp) mukaan yksinomaan laissa säädettyihin toimenpiteisiin ryhtyminen, kuten tilinpäätöksen laatiminen tai veroilmoituksen laatiminen ei sellaisenaan riitä osoitukseksi toiminimen käytöstä.

Esitöiden mukaan hyväksyttävänä syynä toiminimen käyttämättä jättämiseen – ja kumoamishakemuksen hylkäämiseen – voisi tulla kyseeseen ainakin se, että rekisteröityyn toimialaan kuuluva liiketoiminta ei ole vielä päässyt käyntiin haltijasta riippumattomista syistä.

Taustalla kansainvälinen harmonisointipyrkimys ja talouskasvu

Suomi on osapuolena monissa tavaramerkkejä koskevissa kansainvälisissä sopimuksissa. Nyt tehtyjen uudistusten taustalla vaikuttaa EU-sääntelyn ohella erityisesti vuonna 2006 tavaramerkkioikeudesta solmittu Singaporen sopimus (Singapore Treaty on the Law of Trademarks).

Kymmenen vuotta sitten, vuonna 2009, voimaan tullut sopimus tähtää tavaramerkkilakien kansainväliseen harmonisointiin. Siihen voivat liittyä kaikki maailman henkisen omaisuuden järjestön, WIPO:n (World Intellectual Property Organization) jäsenvaltiot ja eräät kansainväliset järjestöt. Sopimuksen on ratifioinut tai siihen on liittynyt lähes 50 valtiota. EU ei ole sopimuksen osapuolena.

Kansainvälisen sopimuksen tavoitteena on hallituksen esityksen (HE 201/2018 vp) mukaan sekä helpottaa menettelyitä että edistää ulkomaisia investointeja ja talouskasvua.

Tutustu tästä ajantasaiseen, palkka- ja taloushallinnon ammattilaisille räätälöityyn lakikirjastoomme!

Lisätietoja
Hallituksen esitys HE 201/2018 vp
Tavaramerkkidirektiivi (EU) 2015/2436
Singaporen sopimus (englanniksi)