Työturvallisuuslaki (738/2002) asettaa työnantajalle yleisen velvoitteen työntekijän perehdyttämiseen ja opastukseen. Lain 14 § velvoittaa työnantajan perehdyttämään työntekijän riittävästi työhön, työpaikan työolosuhteisiin, työ- ja tuotantomenetelmiin, työssä käytettäviin työvälineisiin ja niiden oikeaan käyttöön sekä turvallisiin työtapoihin erityisesti ennen uuden työn tai tehtävän aloittamista. 

Perehdyttäminen on jatkuva tehtävä

Vaatimus perehdyttämisestä ei ole kertaluontoinen eikä se liity ainoastaan työsuhteen alkuun. Työntekijä on perehdytettävä myös työtehtävien muuttuessa ja ennen uusien työvälineiden tai -menetelmien käyttöön ottamista. Lisäksi työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä niiden muutoksista.

Hyvin työhönsä perehdytetyllä työntekijällä on edellytykset suoriutua tehtävistään menestyksekkäästi, mikä on luonnollisesti työnantajan etu. Puutteet työn perehdyttämisessä voivat vakavimmillaan aiheuttaa työtapaturman. Työturvallisuuslain mukaisen perehdyttämisvaatimuksen keskeisenä tavoitteena on taata työntekijöiden turvallisuus työtä tehdessä, estää haitallista kuormittumista sekä työtapaturmia. 

Työturvallisuuslain 14 §:n perehdyttämisvaatimus kattaa lähtökohtaisesti kaikki työpaikan työvälineet, työolosuhteet, työtehtävät sekä työmenetelmät. Perehdyttämisestä säädetään kuitenkin erikseen myös monissa erikoislaeissa ja asetuksissa, jotka koskevat tiettyjä työtehtäviä, toimintoja ja yrityksiä. Listasimme niitä tämän artikkelin lopuksi.

Työnantajan ja työntekijän on tunnettava työn vaarat

Työturvallisuuslain 10 §:n mukaan työnantajan on selvitettävä ja arvioitava työn vaarat. Mikäli työn vaarojen selvittämisessä ja arvioinnissa ilmenee, että työssä on erityinen tapaturman tai sairastumisen vaara, työtä saa tehdä vain työhön pätevä ja henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan soveltuva työntekijä tai tällaisen työntekijän välittömässä valvonnassa muu työntekijä.

On tärkeää huomioida, että arvioitavat haitta- ja vaaratekijät eivät kohdistu pelkästään työn fyysisiin tekijöihin, vaan yhtä lailla työn psykososiaaliset olosuhteet voivat aiheuttaa vaaraa. Työturvallisuuslain 10 § huomioi työssä esiintyvät haitta- ja vaaratekijät varsin kattavasti. Työn aiheuttamiin haitta- ja vaaratekijöihin sisältyy mm. työajan ulkopuolella tapahtuva työhön liittyvä matkustaminen, työntekijän ikääntyminen sekä työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyvät kuormitustekijät.

Työssä esiintyvä vaaratekijä voi siis yhtä lailla olla esimerkiksi laitteen turvaton käyttö kuin näyttöpäätetyössä ilmenevä kuormittumisen vaara. Työnantajan on oltava ajantasaisesti perillä työssä esiintyvistä haitta- ja vaaratekijöistä sekä informoitava uusia ja vanhoja työntekijöitä niistä.
 

Perehdyttämistä edellyttäviä erityistilanteita ja -tehtäviä

BIOLOGISET VAARATEKIJÄT

Biologisten tekijöiden aiheuttamista vaaroista annetun asetuksen (Vna 933/2017, 9 §) mukaan työntekijää on opastettava ja ohjattava mahdollisista terveysvaaroista, ehkäisevistä toimenpiteistä sekä menettelytavoista.

HENKILÖSUOJAIMET

Mikäli työssä käytetään henkilönsuojaimia, tulee työnantajan antaa työntekijälle riittävät tiedot työssä käytettävästä henkilönsuojaimesta ja sen turvallisesta käytöstä sekä niistä vaaroista, joilta henkilönsuojain on tarkoitettu suojaamaan (Henkilönsuojainasetus 427/2021, 8 §). Lisäksi suojainten turvalliseen ja oikeaoppiseen käyttöön on annettava opastusta ja ohjausta ennen työn aloittamista.
 

HISSIT

Hissiturvallisuuslainsäädäntö velvoittaa, että hissityötä ja uuden hissin asentamistyötä tekevän henkilöstön tulee olla tehtävään opastettuja sekä hissiturvallisuutta, sähköturvallisuutta ja työturvallisuutta koskeviin vaatimuksiin perehtynyttä (Hissiturvallisuuslaki 1134/2016, 45 §).
 

JÄTEHUOLTO

Jätehuollon työntekijöiden perehdyttämisestä säädetään jätelaissa sekä kaivannaisjätteistä annetussa valtioneuvoston asetuksessa. Työnantajan on perehdytettävä jätehuollosta vastaavia henkilöitä (Jätelaki 646/2011, 120§) sekä kaivannaisjätteen jätealueen henkilökuntaa (VNa kaivannaisjätteistä 190/2013, 6§) toiminnan seurannasta sekä huolehdittava työntekijöiden koulutuksesta.
 

KEMIKAALIT

Laki velvoittaa toiminnanharjoittajaa perehdyttämään tuotantolaitoksen henkilöstöä (Kemikaaliturvallisuuslaki 390/2005, 11 §) ja käyttöhenkilökuntaa (VNa vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista 856/2012,64 §) vaarallisista kemikaaleista ja tuotantolaitoksesta sekä vaarallisten kemikaalien käytölle, käsittelylle ja varastoinnille laadituista käyttö- ja huolto-ohjeista.
 

LYIJY

Lyijylle altistavassa työpaikassa on laadittava kirjalliset työturvallisuusohjeet. Työntekijöitä on koulutettava lyijyä sisältävän tuotteen aiheuttamista terveydellisistä haitoista, turvallisista työmenettelyistä sekä työturvallisuusohjeista (VNp lyijytyöstä 1154/1993, 9 §). Lyijylle altistuville naispuolisille työntekijöille on erityisen tärkeää antaa tietoa lyijyn haittavaikutuksista mahdollisen raskauden varalta.
 

PAINELAITTEET

Rekisteröitävälle painelaitteelle on nimettävä käytön valvoja. Painelaitteen haltijan on huolehdittava siitä, että käytön valvojalla on hallussaan kaikki tarvittavat tiedot laitteen käyttöön liittyen. Lisäksi painelaitettava käyttävän henkilökunnan tulee olla ammattitaitoista ja tehtävään perehdytettyjä. (Painelaitelaki 114/2016, 70 §). Kattilalaitoksen höyry- ja kuumavesikattiloita on valvottava käytön aikana. Kattilalaitoksen ohjauspaikalla saa työskennellä vain ammattitaitoinen ja tehtäviinsä perehdytty kattilalaitoksen henkilökunta (VNa painelaiteturvallisuudesta 1549/2016, 15 §).
 

RAKENNUSTYÖMAAT JA KAIVOKSET

Rakennustyömaan työntekijöitä (VNa rakennustyön turvallisuudesta 205/2009, 3 §) sekä kaivoksessa toimivia henkilöitä (Kaivoslaki 621/2011, 117 §) on perehdytettävä turvallisesta työskentelystä sekä työssä esiintyvistä vaara- ja haittatekijöistä.
 

SÄHKÖ- JA SÄTEILYTYÖT

Toiminnanharjoittajan on perehdytettävä sähkötöitä tai käyttötöitä tekevä henkilö työtehtävään ja sen sähköturvallisuutta koskeviin vaatimuksiin (Sähköturvallisuuslaki 1135/2016, 54 §). Lisäksi kaikki säteilytoimintaan osallistuvat henkilöt on perehdytettävä työtehtäviinsä. Säteilyvaaratyöntekijöille on annettava lisäkoulutusta tehtäviin liittyvistä terveysriskeistä (Säteilylaki 859/2018, 33 § ja 136 §).
 

TÄRINÄ

Tärinälle altistuville työntekijöille on annettava opastusta ja ohjausta tärinän vaaroista, mahdollisista terveydellisistä haitoista, turvallisista työmenetelmistä sekä työterveyshuollosta (VNa työntekijöiden suojelemisesta tärinästä aiheutuvilta vaaroilta 48/2005, 17 §).
 

VAARALLISTEN AINEIDEN KULJETUS

Vaarallisten aineiden kuljetukseen liittyviä työtehtäviä tekevillä työntekijöillä on oltava tarvittava koulutus ja pätevyys tehtävään. Koulutuksen on katettava lisäksi henkilöstön vastuuseen liittyvä koulutus. (VAK-laki 521/2023, 41–42 §).
 

VÄKIVALLAN UHKA

Mikäli työssä esiintyy ilmeisen väkivallan uhkaa, tulee työnantajan järjestää työ siten, että väkivallan uhka ja väkivaltatilanteet ehkäistään mahdollisuuksien mukaan ennakolta. Työnantajan on laadittava työntekijöille menettelytapaohjeet uhkaavien tilanteiden hallintaan. (Työturvallisuuslaki, 738/2002, 27 §).
 

YKSINTYÖSKENTELY

Yksintyöskentelevän työntekijän työturvallisuuteen liittyvä vaara voi kohdistua siihen, että työntekijä työskentelee yksin. Työnantajan on tällöin huolehdittava, että mahdollinen vaara yksin työskennellessä vältetään tai ainakin minimoidaan. Työnantajan tulee järjestää työntekijälle mahdollisuus yhteydenpitoon työpaikan sisäisesti sekä varmistaa mahdollisuus avun hälyttämiseen. (Työturvallisuuslaki, 738/2002, 29 §).